PUUTARHAN ELOKUINEN JÄNNITYSNÄYTELMÄ

Olen odottanut jo muutaman viikon ajan kohtaavatko kelloköynnös ja keijunmekko toisensa langasta viritetyllä "kaarella" ja alunperin toiveissa oli tietysti muhkeampikin kasvusto. 

Mutta ei, kasvu on sen verran hidastunut, etteivät ne kerta kaikkiaan suostu kuromaan viimeistä viimeistä viittä senttiä kohti toisiaan.

Ensi kesänä uusi yritys paremmilla virityksillä. :)

PIHAKEINUN UUDET VAATTEET

Pari kesää sitten pihakeinun haalistunut punavihreä väritys alkoi särkeä silmiä. Ensimmäinen ajatus oli neuloa keinulle päälliset ja idea oli tietenkin toteutettava. Neulos on tehty bambulangasta, joka kuivuu nopeasti.  Projekti on kestänyt ikuisuudelta tuntuvan ajan, mutta lopultakin viimeistelyyn ryhtymisen inspiraatio syntyi ihanista kukkanuppineuloista. Joskus se on pienesti kiinni.

Etualan putket ovat päällystetty jo viime kesänä, takimmaiset sain kiinnitettyä loppuun tänään. Väri haalistuu auringossa tosi paljon, mutta neulomukset ovat kestäneet hyvin ainakin yhden talven yli.

Rehellisesti sanoen, vasta tuntikausien neulomisen jälkeen kävi ensimmäisen kerran mielessä, että maalejakin on olemassa. Mutta joskus metalliputkien ja maailman väliin tarvitaan jotain pehmeää. Ja kyllä, koko projekti on aivan hömppä, mutta jostain syystä tällaisista järjettömyyksistä tulee jollain tavalla "rakkaimpia" töitä.

RAJAA - TARKENNA - NÄE ENEMMÄN

Olen pitänyt kuunliljaa vähän vaatimattomana kasvina, vaikkakin helppohoitoisena ja uskollisena. Noin joka toinen vuosi jaan kuunliljapaakkuja raa´asti pistolapiolla voimaa käyttäen ja kasvusto on aivan yhtä suurikokoista jo samana kesänä kuin ennen jakamista. Läheltä katsottuna kuunlilja on kuitenkin mielettömän kaunis kukka.
 

VAROITTAVA ESIMERKKI KEVÄTHUUMASTA!

Kun toukokuussa kulkee keväthuumassa toreilla ja taimimyymälöissä, voi vauhtisokeus kasvaa ja suunnitelmallisuus hävitä (jos sitä koskaan olikaan). Ja sen jälkeen kasvaa tällainen sekametelisoppa samaan puutarhakaareen kietoutuneena. Sopasta löytyy keijunmekkoa, kelloköynnöstä, tuoksuhernettä ja köynnöskrassia.
 

-huokaus-  (lempeä sellainen :)

 

Kasvuston keskeltä löytyy myös kaunis tiilenpunainen mustasilmäsusanna. Yritän ensi keväänä muistaa katsella näitä kuvia ja hidastaa vauhtia. Ja kohtahan meillä on taas kevät, ainoastaan syksy ja talvi ovat välissä, eiks vaan?

Terassin seinustan istutuksissa olen osannut olla maltillisempi, kelloköynnös ja keijunmekko sopivat hyvin yhteen.

RAAKAA ODOTUSTA JA KYPSÄÄ KAUNEUTTA

Aloin jo katsella netistä paistettujen vihreiden tomaattien reseptejä. On tyydyttävä siihen mitä on..
 

Olisi suoranainen ihme, jos näistä avomaankurkun taimista saisi tämän kesän aikana satoa. Istutus sopii kuitenkin erinomaisesti terassin koristeeksi.
 

Rucolastakin on tullut lähinnä koristekasvi kasvimaalle, maku alkaa olla aika pistävä.

Onneksi puuhastelijapuutarhurille riittää myös hajuton ja mauton pattereilla toimiva sadonkorjuun tunnelma, päärynöitä luumupuussa ;)

OMENAPUUN LEIKKAUS osa 2.

Olen tainnut kulkea pihamaalla niin "nöyränä" pää kumarassa, etten ole ennen tätä iltaa huomannut omenapuussa viime keväänä tehdyn leikkauksen seurauksena suoraan ylöspäin kasvavia vesiversoja. Piiskat ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi yli puolimetrisiä. Huomisiltana on kaivettava tikapuut esiin ja leikattava ne pois.

Toisaalta katseeni ei ole käynyt myöskään sen verran maan tasolla, että olisin huomannut karviaspistiäisten syöneen noin puolet karviaispensaan lehdistä. Olen kerännyt kahtena iltana toukkia lehdiltä. Olenkohan vain unohtunut ihastelemaan kesäkukkien loistetta..? :)

JUHLAA

Terassi oli eilen tämän kesän aikana ensimmäistä kertaa "juhlakunnossa". En ole vielä oppinut järjestämään mitään juhlia siten, ettei valmisteluissa tulisi lopulta tulipalokiire. Perinteisesti olen päässyt itse suihkuun siinä vaiheessa, kun ensimmäiset vieraat ovat jo ovella. Tällä kertaa piti valita, kuvatako blogikuvat vai meikata ennen vieraiden tuloa, päädyin pikaiseen kuvaussessioon:

 

Musta petunia sopii erinomaisesti sisustukseen, mun lemppari :)

 

Tyynyt menivät vahakankaan alle sateelta piiloon. 

Puuta valaisee kolme maassa olevaa led-valaisinta.

Ostin alennusmyynnistä kaksi jalokärhöä (Piilu). Niitä on varmaan syytä kuvailla kovasti tämän kukinnan aikana, jos käy niin, etteivät ne halua enää ensi keväänä kasvaa.. Nämä "Piilut" ovat ensimmäiset kärhöni.

Pikkusyreeni on hävinnyt jonnekin valtavan kukkameren keskelle.. Onneksi nämä ovat yksivuotisia, eli niistä pääsee eroon tänä syksynä, istutus on sen verran yliampuva. Varsinkin kesäharso on vallannut runsaasti alaa. Se ei tosin haittaa, kasvi on kestänyt tosi hyvin ulkoilmassa leikkokukkana.

 

QUEEN OF FUCKING EVERYTHING

 

Syväluotaavaa itseanalyysiä tähän väliin... :)

 

En osaa sanoa, mikä näissä ristipistoissa pistää kiroiluttamaan.. :)