Rintanapit ovat taannoisen Lappeenrannan reissun löydöksiä. Omalla murteellani ne olisivat siä ja miä. Voi niitä aikoja, kun Helsinkiin mennessä piti muuttaa omaa murrettaan ja sanoa mä ja sä. Jos viimeisen 20 vuoden aikana on jotain hyvää kehitystä tapahtunut, niin se on oman murteen vaaliminen, kaikkien murteiden arvostaminen ja uskallus olla kotoisin sieltä mistä on. Jopa "Hesan" reissuilla ;)
Ei ole todellakaan suloisin tapa herätä aamulla puoli kuudelta ja kuulla, että linnut ovat levittäneet ulko-oven eteen unohtuneen roskiksen ympäriinsä. Kävelykeppien kanssa kinkkailu roskien perässä olisi ottanut varmasti enemmän pannuun, jos en olisi samalla huomannut tätä uutta tulppaanitulokasta (Purple Prince).
Helmililjat ovat mun lemppareita. Viime syksyn kylvöt eivät vielä näytä tiheältä viidakolta muuten kuin kuvakulmahuijauksella. Mutta sehän riittää blogikuvassa :)
Tämän vuoden äitienpäivän kukkia olivat orvokit ja tähtisilmät murattien kera. (Kuvat ovat vähän sinne päin, koska istuttaminen jäi viime hilkuille ja oli kiire kahvittelemaan..)
Pihan yksinäinen narsissirypäs on kasvanut viime kevään kukkapenkkiin "heitetyistä" kukkineiden narsissien sipuleista. Itämisprosentti oli superhuono, mutta nämä kolme kukkaa ovat sitäkin enemmän iloa tuovia.
