Viime kesänä käytin itseviljeltyä tilliä kerran, tänä kesänä en kertaakaan. Tillin kukinta ilahduttaa kuitenkin joka vuosi, se on kuin kaunista pitsiä. Kasvatus ei ole siis turhaa, käyttötarkoitus vain poikkeaa totutusta.
Muratti "Hedera hibernica" on elellyt kesän ruukussa obeliskin tuella. Kunhan saan kasvimaan tyhjennettyä, istutan kasvin sinne talven ajaksi maata pitkin lamoavaksi ja toivon elävää jälleennäkemistä ensi keväänä.
Tämän "ristikkopajun" runko on paksuuntunut parissa vuodessa lähes joka oksan kohdalta todella paljon. Jännä nähdä, minkälaiseksi runko muodostuu muutamassa vuodessa.
Vielä kerran "Pretty Woman". Kukinta on yksivuotisten takana vähän piilossa ja yllättää iloisesti joka kerta, kun "viidakon" taakse kurkkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti